Olemme olleet täällä mummolassa viikon. Nuoremmalla on jo pari päivää ollut koti-ikävä. Vanhempi ikävöi isäänsä iltaisin. Ikävä on sanansa mukaisesti ikävä tunne, mutta se on tunne muiden joukossa, jonka kyllä voi antaa tulla. Tämän haluaisin lapsille viestittää.

Mutta hyvin olemme kaikki jaksaneet, touhunneet ja oleilleet. Mukava loma ollut. Olen saanut hieman omaa aikaakin; käynyt tuulettumassa Kajaanissa ja kosmetologilla kasvohoidossa. Huomenna menemme patikoimaan siskoni, veljeni ja hänen avovaimonsa kanssa. Maanantaiaamuna lähdemme sitten bussilla kotiin ja saan vihdoin avaimen uuteen, omaan kotiin.

Kävimme torstaina Ikeassa ja nyt on kotiin hankittuna kaikki muu paitsi minun sänky, sohva, dvd-soitin, mikro ja imuri. Maanantai-iltana täytyy siis suunnata taas huonekaluliikkeisiin. On miehen vuoro hoitaa lapsia, sillä kyllähän tämä jo alkaa tuntua, että on monta viikkoa ollut yötä päivää läsnä.